Tehtävä 1: Visio

Wikipedian mukaan "Visio on aktiivinen tahtotila, jota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan."

Visio on myös osa yrityksen, aatteellisen yhdistyksen tai muunlaisen järjestön strategiaprosessia. Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy yhdessä tekemällä. Kun henkilöstö halutaan saada mukaan visiointiin, johdon tärkeimmiksi työkaluiksi nousevat tarinat ja kieli, joiden avulla luodaan innostusta. Tarinoiden voimaa hyödynnetään organisaatioiden visiointityössä vasta vähän. Tämä on eräs syy siihen, miksi visio on jäänyt monissa tapauksissa pelkäksi hokemaksi, jolla ei ole käytännön merkitystä.”

Lähde: Wikipedia

Lähde: pixabay http://pixabay.com/en/outlook-mountains-vision-view-63246/

Yrityksen vision eli liiketoiminnallisten tavoitteiden tulisi aina ohjata yrityksen strategista suunnittelua myös sähköisen liiketoiminnan osalta. Yrityksellä voi olla erilaisia liiketoiminnallisia tavoitteita esim. tuloksen kasvattaminen, uuden tuotteen kehittely tai uusien markkinoiden valtaaminen kotimaassa/ulkomailla yms. Ilman visiota nämä voivat jäädä hyödyttömiksi ja päämäärättömiksi suunnitelmiksi.

Strategisen suunnitteluprosessin tulisi alkaa aina analyysistä, joka sisältää toiminnan analyysin, toimintaympäristön analyysin sekä resurssien analyysin. Tämän jälkeen tulisi suunnitella liikeidea ja toiminta-ajatus asiakassegmenteittäin. Liiketoiminnalliset tavoitteet suuntaavat toiminta-ajatusta oikeaan suuntaan ja visio vaikuttaa asiakassegmenttiin. Vision tulisi olla selkeänä tässä vaiheessa, koska se määrittää oikean suunnan strategioiden suunnitteluun.

Yrityksen vision on toteutuakseen oltava koko henkilöstön yhteinen päämäärä. Siksi on tärkeää, että jokainen työntekijä ymmärtää sen samalla tavalla. Vision tulisi olla kaukana siintävä kuva yrityksestä/yrityksen tilasta. Samalla tulee muistaa nopeasti muuttuva nykymaailma, joka voi vaikuttaa ja muuttaa yrityksen visiota kesken kaiken.

Yrityksen visiolla usein ymmärretään yrityksen imagollinen kuva.  Ajatellaan, että ”iskulause” on se mitä yrityksessä painotetaan ja se antaa asiakkaille kuvan yrityksestä.  Näin toki on mutta visiolla on myös toiminnallinen päämäärä, jotta imagolliseen päämäärään päästään. Määrittelisin imagollisen vision yrityksen yhteiseksi päämääräksi, joka voi olla useiden vuosien päässä. Ja tähän päästääkseen yrityksellä tulee olla toiminnallinen visio, joka voi olla huomattavasti lyhyemmän ajanjakson sisällä. Toiminnalliseen visioon liittyvät ne toimenpiteet, jotta imagolliseen kokonaiskuvaan päästään esim. yrityksen henkilöstöpolitiikka, laadulliset tekijät, asiakastyytyväisyys takuu yms.  

Mielestäni keskeisin asia yrityksen toteuttaessaan omaa visiota on jokaisen yrityksessä työskentelevän ymmärtävän mihin tähdätään ja miten sinne päästään. Usein yrityksen visio jää enemmän tai vähemmän yhdeksi iskulauseeksi (ainakin isoissa yrityksissä), joka enemmän tai vähemmän naurattaa ruohonjuuritason työntekijöitä.

Mitä yrityksen E-strategian tulee sisältää?

Kun yritys lähtee mukaan sähköiseen liiketoimintaan suunnitelmallisesti, pohjana tulisi olla E-strategia –suunnitelma, joka sisältää seuraavat asiat:   

1) Sähköisen liketoiminnan kuvaus 

• miten yritys käyttää sähköisiä työkaluja nyt ja miten se aikoo käyttää nitä tulevaisuudessa; sähköinen markkinointi ja myynti, erilaiset järjestelmät (CRM, CMS, ERP, verkkokauppaohjelmistot, intranet, extranet ja niiden integraatiot) 
• miten sähköinen liiketoiminta vaikuttaa henkilöstöön, asiakkaisiin, alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin 
• miten sähköinen liiketoiminta hyödyttää yritystä (esim. palvelujen siirtäminen verkkoon vähentää puhelinsoittojen määrää)

2) Sähköisen liiketoiminnan tavoitteet

• mikä on sähköisen liiketoiminnan tavoite yrityksessä (esim. vastata paremmin liiketoiminnan ja asiakkaiden vaatimuksiin ja tarpeisiin, säästää kustannuksia, aikaa, uusasiakashankinta, asiakkaiden sitouttaminen)
• Tavoite/arvio liikevaihdon kehityksestä (tämä tulisi yhdistää visioon ja välitavoitteisiin)

3) Markkinointistrategia

• Mitä uusia markkinointityökaluja ja toimintamalleja otetaan käyttöön ja mitä se käytännössä tarkoittaa 
• Millainen brändimielikuva halutaan luoda?

4) Vastuu ja aikataulutus 

• ketkä pääsääntöisesti vastaavat sähköisen liiketoiminnan projekteista yrityksessä (esimerkiksi projektipäällikkö + edustajat yrityksen eri osastoilta) ja lisäksi alihankkijat 
• projektiryhmän tapaamiset ja viestintä 
• muutosten ja riskien hallinta 
• aikataulu

5) Resurssit

• Henkilöt
  - Henkilöt määriteltyinä alueittain (tekninen vastuu, päivitysvastuu, markkinointivastuu, asiakaspalvelu jne)
  - käytettävä aika per henkilö per viikko
  - tarvittava osaaminen ja miten se saavutetaan
• Laitteisto
  - vaadittavat laitteet ja ohjelmistot (yritys)
  - vaadittavat ohjelmistot,esim. verkkopalvelun käyttöön tarvittavat selaimet + muut liitännäiset (asiakas)
  - tietoturva

6) Kustannukset 

• Perustamiskustannukset (esim. serverit, ERP, CRM, CMS, verkkokauppasovellus, uutiskirjetyökalu) ja ylläpitokulut
• järjestelmäintegraatiot
• mahdollisten uusien henkilöiden palkkauksesta aiheutuvat kulut 
• alihankkijatyö

7) Ulkoistaminen 

• mitä osa-alueita ulkoistetaan

8) Kilpailijat ja yhteistyökumppanit

• kilpailijoiden käyttämät sähköisen liketoiminnan strategiat ja verkkopalvelujen status (vrt. omat vastaavat)
• mahdolliset yhteistyökumppanit ja miten heidän kanssaan voitaisiin tehdä yhteistyötä

9) Lainsäädännölliset asiat 

• Asiakkaan tietosuoja yrityksen tarjoamissa sähköisissä palveluissa (tietosuoja-ja rekisteriseloste) eriteltynä kohdemaittain 
• verkkopalvelun domain-nimen ja verkkopalvelun sisällön hallinta ja omistajuus

10) Mittaaminen

• myynti (ostot) ja sen kehitys
• verkkopalvelun statistiikka ja sen analysointi 
• kävijätutkimukset  
• kustannustehokkuuden mittaukset (esim. puhelujen määrä ennen/nyt) 
• raportointi: kuka, milloin ja miten

LÄHTEET

Mikkola, Kirsi: "Sähköinen liiketoiminta"-kurssin luennot Haaga-Heliassa 26.-27.3.2013